Viuhkat kertovat Cordoban monikulttuurisuudesta ja kuumista kesistä.
Viuhkat kertovat Cordoban monikulttuurisuudesta ja kuumista kesistä.

Cordoban puutarhoissa
tuoksuvat appelsiininkukat

7.5.2018 7.57

Tulosta PDF

Kun kevät saapuu Etelä-Espanjaan, kannattaa matkustaa Cordobaan. Andalusian kolmanneksi suurin kaupunki Sevillan ja Malagan jälkeen on todella elämys. Puistoissa, aukioilla, kaduilla ja kujilla leijuu voimakas appelsiininkukkien tuoksu.

Teksti ja kuvat: Adrián Soto

Cordoba sijaitsee Andalusian sydämessä, Guadalquivir-joen rannalla ja Sierra Morenan vuoriston juurella. Sijainti takaa miellyttävän kevätsään, mutta toisaalta kesällä on todella kuumaa.

Nykyään kaupungissa asuu 340 000 ihmistä. Tuhat vuotta sitten se oli Euroopan suurin ja tärkein kulttuurikeskus. Se oli kalifaatin pääkaupunki ja islamilaisen maailman toiseksi tärkein keskus Bagdadin jälkeen.

Islamilaiset maurit saapuvat Espanjaan vuonna 711. He ottivat Cordoban haltuunsa visigooteilta, kaupungin silloisilta hallitsijoilta. Aikaisemmin Cordoba oli tärkeä roomalainen keskus. Sieltä on kotoisin muun muassa Seneca, merkittävä filosofi ja keisari Neron opettaja.

Umaijadihallitsijoiden kalifikunta kesti yli 400 vuotta. Cordoban asukasluku nousi tuolloin yli puoleen miljoonaan, kaupunkiin perustettiin yliopisto, suurmoskeija ja mittava kirjasto, jossa oli yli puoli miljoonaa kirjaa. Islaminuskoiset, katoliset ja juutalaiset elivät kalifikunnan aikaan sovussa. Tämä kausi loppui 1236, kun liittoutuneet kristityt valloittivat kaupungin.


Pylväsmeri symboloi palmumetsää

Cordoban suuri moskeija, mezquita, on pystyssä edelleen. Se on kaupungin tärkein matkailunähtävyys. Rakennuksen pinta-ala on 23 000 neliömetriä, ja siinä on yhteensä 1 300 marmorista, jaspiksesta ja graniitista tehtyä pylvästä. Punavalkoisten kaarien yhdistämä pylväsmeri on jaettu 19 eri laivaan.

Mezquitan päärakennukseen mennään upean appelsiinipuutarhan kautta (Patio de los Naranjos). Yksinkertainen geometrinen pylväsmeri luo rauhallisen vaikutuksen. Kristityt rakensivat oman kirkkonsa valtavan moskeijan sisälle, ja tämä massiivinen goottilainen katedraali tehtiin latinalaisen ristin muotoiseksi. Katedraalin takia rakennuksesta poistettiin 63 alkuperäistä pylvästä. Tarina kertoo, että pylväsmeri symbolisoi palmumetsää.

Cordoba kuuluu Unescon kulttuuriperintölistalle, ja sen moskeija on tärkein maurilainen rakennus Espanjassa, Granadan Alhambran ohella.

Matkailijan kannattaa kävellä Cordoban vanhaan kaupunkiin Almodóvarin portin kautta. Upea esplanadi johtaa suoraan vanhaan juutalaiskortteliin. Kapeat kujat, joiden varsilla on edelleen paljon käsityöläisten pajoja, vievät kohti suurmoskeijaa ja jokea.

Guadalquivir leikkaa Andalusian maisemaa kuin hopeinen veitsi. Cordoban kohdalla joki tekee monta mutkaa. Täällä seisoo edelleen yksi Euroopan komeimmista muinaisten roomalaisen insinöörityön esimerkeistä, Puente romano eli roomalainen silta, jonka roomalaiset rakensivat kaksi tuhatta vuotta sitten.

Siltakatselmuksen jälkeen kannattaa vain vaellella kaupungin kapeilla kujilla ja pienillä vehreillä aukioilla ja ihmetellä talojen upeita kukkaistutuksia, jotka keväällä ovat kauneimmillaan. Totta kai kannatta myös maistaa paikallisia herkkuja, kuten hunajalla kuorrutettuja paistettuja munakoisoviipaleita tai tuhtia häränhäntäpataa.

Malagasta Cordobaan on 150 kilometriä. Automatka kestää noin kaksi tuntia. Junalla matka taittuu tunnissa.

  35 / 947  


Keskustele tästä Asiaton sisältö



Moskeijassa on 1 300 pylvästä.
Roomalainen silta on toiminut yli 2 000 vuotta.
Kukkakuja ja taustalla tuomiokirkon torni.
Juutalaiskortteli.
Perinteinen cordobalainen aukio.
Victoria-esplanadilla on upeat katulyhdyt.