Zillertalin rinteet houkuttelevat hiihtäjää<br />
Itävallassa

Zillertalin rinteet houkuttelevat hiihtäjää
Itävallassa

15.10.2017 6.00

Tulosta PDF

Alppien ympäröimä Zillertalin laakso tarjoaa tirolilaistunnelmaa pikkukylissä. Kuvankauniin laakson ympärillä kohoavilla vuorilla on laskettelurinteitä kahdeksalla eri alueella. Hintertuxin jäätiköllä voi lasketella myös kesällä.

Teksti ja kuvat: TARJA WALTZER

Matkan Zillertaliin voi aloittaa Innsbruckista, Salzburgista tai Münchenista. Me lensimme Müncheniin, koska halusimme yhdistää Itävallan laskettelumatkaan palan saksalaista kaupunkilomaa. Kahden ja puolen tunnin junamatka Münchenista Mayrhofeniin taittui leppoisasti vuoristomaisemia katsellen.

Koska lentoyhtiö kadotti laukkumme eikä niiden olinpaikasta ollut kuulunut mitään perille päästyämme, saimme ensitöiksemme pakottavan tilaisuuden tutustua kylän varustevuokra- ja ostosmahdollisuuksiin. Kadonneista matkatavaroista huolimatta aioimme mäkeen kahdeksi päiväksi.

Kylän mutkaisen pääkadun varrella on lukuisia urheiluliikkeitä, joista ensimmäisessä laskettelutakin olisi saanut edullisimmillaan 800 eurolla. Myyjä kertoi päätään pudistellen, ettei kylässä ole paikkaa, josta lasketteluasun olisi voinut vuokrata. Asia vahvistui myymälöitä ja vuokraamoja kierrellessä. Onneksi kansainvälisen ketjun liikkeessä oli alennusmyynti ja uusi lasketteluasu löytyi alle 200 eurolla.

Urheiluliikkeiden ohella kylässä on designvaateputiikkeja, huokeampia ketjuliikkeitä, useita herkkukauppoja, konditorioita, ruokakauppa ja muutama lelukauppa. Toisaalla laaksossa on myös suurempia outlet-myymälöitä, joihin pääsee Mayrhofenista junalla, bussilla tai autolla.

Joissakin putiikeissa palvelu oli varsin tylyä. Viehkeässä meijeri- ja herkkukaupassa, Sennerei Zillertalissa, oli kuitenkin lämmin palvelu ja taivaallisen tuoksuiset juustot, joita sai halutessaan maistella paikan päällä viinilasillisen kera. Juustojen ohella oli tarjolla monenlaisia hilloja ja leipäsiä. Kotiinviemisiksi hankittiin tomeran myyjän suosittelema paikallinen, vuoristomarjoista tehty hillo.

Iltakävelyllä havaitsimme Mayrhofenin kylän olevan laajempi kuin ensisilmäyksellä näytti. Vuoret reunustavat kylää joka puolelta ja pimeässä usvassa ne näyttävät jättimäisiltä hahmoilta. Vuorten korkeudesta antavat viitteitä vain siellä täällä pilkottavat talojen valot. Kylän läpi virtaava Ziller-joki pitää mystistä kohinaa. Lunta sateli hiljalleen eikä likaista loskaa näkynyt missään prameiden autojen kurvaillessa pitkin pikkukylän mäkisiä katuja.

Unelmien rinteet Penkenissä ja Hintertuxilla

Suksivuokrat ovat Suomeen verrattuna edulliset. Penkenbahn-hissin vieressä olevasta vuokraamosta saimme sukset, sauvat, monot ja kypärän kahdeksi päiväksi 42 eurolla. Varusteet olivat uusia ja käyttämättömiä, käytetyt olisivat olleet vielä halvempia. Varusteet olisi ollut myös mahdollista ostaa omaksi päivän kokeilun jälkeen, jolloin niiden vuokra olisi vähennetty ostohinnasta.

Super ski -passilla, jonka saa kahdeksi päiväksi 88 euron hintaan, oli käytettävissä yli 600 kilometriä rinteitä ja melkein 174 rinnevaihtoehtoa kahdeksalla eri alueella. Alueelta toiselle kuljetetaan skibussilla tai junalla. Rinteissä olisi voinut helposti viettää useamman päivän tai viikon kyllästymättä. Meillä oli aikaa vain kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä päätimme suunnata Mayrhofenista suoraan ylöspäin, Penkenin laskettelualueelle ja toisena päivänä kauemmas Hintertuxin jäätikölle.

Vaikka alhaalla kylässä oli harmaata ja hieman loskaista, paistoi vuorille aurinko. Se pilkisti sankan sumuverhon läpi, kun nousimme kabiinihissillä ylös. Yläasemalla ilma kirkastui. Olimme todella korkealla, mutta rinteet alkoivat vasta tästä. Hissejä on moneen lähtöön ja niillä pääsee useisiin eri suuntiin. Kabiinihissien lisäksi on suljettavia tuolihissejä. Jotkut harvat hissit ovat avoimia metallikehikkoisia tuolihissejä, joissa on lämpimästä säästä huolimatta viluista matkustaa pitkää matkaa.

Taiteltava rinnekartta oli hyödyllinen, sillä rinteen kiinteiden opasteiden tulkitseminen osoittautui vaikeaksi. Penkenin rinteistä valtaosa on keskitasoa, joukko sinisiä ja mustia rinteitä löytyy punaisten seasta. Penkenissä on paljon epävarman oloisia aloittelijoita, laiskasti laskevia nautiskelijoita ja hiihtokoululaisia. Aivan pienille tuttisuillekin oli tarjolla hiihtokoulua ja omia rajattuja rinteitä.

Vauhdikkaat laskijat ottivat kanssalaskijansa huomioon.

Suksivuokraamon työntekijä kehui valintaamme suunnata seuraavana päivänä Hintertuxille. Ennustettu pikku pakkanen olisi kuulemma täydellinen jäätikölle ja maisemat olisivat huikeat. Mies oli oikeassa.

Hintertuxin alueella korkeat huiput ja joka puolelle levittäytyvä lumi sekä auringonvalo tuntuivat sokaisevan ilman aurinkolaseja. Hissien alla on pitkä pudotus ja näkymät ovat sanoinkuvaamattomia. Rinteet ovat pidemmät kuin Penkenissä, mutta myös vaativammat. Tuuli käy voimakkaammin korkealla ja jotkut kohdat rinteistä ovat jääpeittoisia. Pääosin rinteet ovat kuitenkin helppolaskuisia, niiden pinta on pehmoisen lumen peitossa ja kun korkeuseroihin tottuu, on laskettelu suoranaista nautintoa. Mielestämme reissun paras rinne on rinne numero kaksi Hintertuxin alueella. Pitkällä yhtäjaksoisella liu'ulla loiva ja jyrkkä vuorottelevat sopivasti. Korkeanpaikankammoisen ei kannata matkustaa Mayrhofenista Hintertuxiin pitkin vuoristotietä kiemurtelevalla hiihtobussilla. Matka kestää noin 45 minuuttia ja bussi voi olla täynnä laskettelijoita.

Reppuun pakkasimme kameran, vaatteita, energiapatukoita ja vettä. Vaikka rinnealueilla on runsaasti kahviloita ja ravintoloita, erityisesti vesi osoittautui tarpeelliseksi. Ilman edellisillan after ski -rientojakin vuoristoilma kuivattaa kurkun nopeasti ja veden juominen oli tarpeen melkein jokaisen laskun jälkeen.

Kevyttä tai tuhdimpaa ruokaa oli tarjolla kahviloissa, pubeissa ja rinneravintoloissa. Itse pysyttelimme kevyellä linjalla säilyttääksemme vireytemme rinteiden sulkemiseen asti. Ne suljetaan neljältä, hämärän laskeutuessa. Tomaattikeitto ja gulassi olivat herkullisia ja täyttäviä. Mukillinen stroh-kaakaota tai glühweinia jälkiruuaksi lämmitti mukavasti.

Majoitusta ja ruokaa moneen makuun

Majoituimme Mayrhofenissa suurehkossa, perinteistä tirolilaista arkkitehtuuria ja sisustustyyliä edustavassa Alpendomizil Neuhaus -hotellissa, jossa on perinteisten hotellihuoneiden ohella myös huoneistomajoitusta. Hotelli sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä ja pääkadun läheisyydessä.

Puolihoitoon sisältyi monipuolinen aamiainen ja seitsemän ruokalajin illallinen, joka toimi osittain itsepalveluna buffetista ja osittain lautasannoksina pöytään. Ruoka oli hyvää, joskin yllätyksetöntä ja jopa liiankin täyttävää. Tarjoilijoita oli ruokailijamäärään nähden vähän ja vaikka palvelu oli ystävällistä, sen hitaus latisti tunnelmaa. Huonehintaan kuuluu lisäksi hotellin saunamaailman käyttö. Luolamaisessa tilassa on erilaisia höyrysaunoja ja perinteisempiä kiukaalla varustettuja saunoja.

Mayrhofenissa on myös useita illallisravintolavaihtoehtoja. On tunnelmallisesti sisustettuja terassiravintoloita lämmittimineen, kiinalainen ravintola, kebabgrillejä ja pubeja, jotka tarjoavat suolaisia naposteltavia. Monet paikat mainostavat gulassia ja perinteistä juustofondueta. Majataloissa, hotelleissa ja huoneistohotelleissa on omat ravintolansa.

Keskeisellä paikalla sijaitsevassa marketissa on hyvä valikoima puolivalmiita ruokia, suolaisia ja makeita herkkuja, tapaksia, viinejä, taskumattikokoisia alkoholilajitelmia ja kaikkea tarpeellista huoneistohotellissa lomailevan keittiöön ja retkireppuun. Juustopuodeista, lihakaupasta ja konditorioista saa lisää herkkuja.

Juna- ja bussimatkojen varrella on siellä täällä hotelleja, vierastaloja ja pensionaatteja sekä useita marketteja. Valinnanvaraa majoituksen ja ruokailun suhteen on sijainnissa, hinnassa ja palvelutasossa. Kulku rinteisiin ja kylään on helppoa bussien ja paikallisjunien ansiosta. Paikallinen taksi liikennöi iltaisin ja auton vuokraaminen on myös varteenotettava vaihtoehto.

Heti kauden alusta kylän kaduilla on väkeä liikkeellä myös iltaisin, mutta meno on maltillista. Pääkadun varrella on pubeja ja discoja. Baaritarjonta sai miinusta siitä, että niissä sai tupakoida sisällä. Scotland Yard -irkkupubi tarjosi kattavan juomalistan lisäksi pikkusyötävää vielä puolilta öin. Tomaattisipulitoastit maistuivat vehnäoluen ja siiderin kera maukkailta. Pääkadun varrella olevassa suositussa ja aina täydessä MO-baarissa on myös laaja, joskin sekava ruoka- ja juomalista sekä raikas tunnelma.

Puheensorinasta ja englanninkielen aksentista päätellen suuri osa matkailijoista oli brittejä. Jotkut kertoivat olevansa Mayrhofenissa jo neljättä, jotkut jopa kuudetta kertaa. Samaan paikkaan uudelleen vetäväksi syyksi he mainitsivat letkeän tirolilaistunnelman, upeassa kunnossa olevat loputtomat rinteet sekä vilkkaan after ski -elämän.

Mitä muuta laskettelija voi lomaltaan kaivata?

ZILLERTAL FAKTAT

Sijainti: Zillertal on 32 kilometriä pitkä Alppien ympäröimä alue Tirolissa Itävallassa. Laaksossa virtaa Ziller-joki ja sitä kehystävät jäätikköiset Zillertalin Alpit, matalammat Kitzbühelin Alpit sekä Tuxin Alpit. Alueen suurin keskus on Mayrhofenin kylä.
Etäisyydet: Innsbruck 68 km, Salzburg 158 km ja München 145 km
Laskettelu: Alueella on yhteensä yli 600 kilometriä laskettelurinteitä kahdeksalla eri rinnealueella, joille on mahdollista ostaa yksi rinnepassi. Alueelta toiselle liikennöi skibussi.

PLUSSAT

o Rinteiden hyvä kunto
o Välineiden vuokraaminen edullista
o Henkeäsalpaavat maisemat
o Nopeat ja hyväkuntoiset hissit
o Rinteiden ruoka- ja juomatarjonta
o Kanssalaskijoiden rinnekäyttäytyminen
o Hotellin saunaosasto

MIINUKSET

o Äänekkäiden brittituristien suuri määrä
o Paikoin puutteelliset tai vaikeasti tulkittavat rinneopasteet
o Töykeä asiakaspalvelu muutamassa myymälässä
o Tupakointi baareissa

  331 / 591  


Keskustele tästä Asiaton sisältö



MO’s Mayrhofenin keskustassa tarjoaa monikulttuurisen ruokalistan ja
rentoa afterskitä.
Mayrhofenin pääkadulla on tunnelmallisia kahviloita ja putiikkeja.
Zillertalin hissilippu oikeuttaa ilmaiseen skibussiin, joka liikennöi tiheästi
eri rinnealueiden väliä.