Matkailun työllistää Suomessa
jo 150 000 henkilöä: bkt-osuus
nousi 2,5 prosenttiin 

Matkailun merkitys Suomen taloudessa vahvistuu, ala tuo Suomen talouteen 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta sekä työllistää lähes 150 000 henkilöä. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäytön osuus on kasvussa, mikä korostaa kansainvälisen matkailun roolia alan kehityksessä.

Matkailu on yksi Suomen suurista palvelualoista. Sen osuus bruttokansantuotteesta kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 2,5 prosenttiin vuonna 2024 edeltäneen vuoden 2,3 prosentista. Matkailun arvonlisä syntyy erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, henkilöliikenteessä sekä matkatoimisto- ja matkanjärjestätoiminnassa. Lisäksi matkailu tuottaa arvonlisää muun muassa kulttuuri-, urheilu- ja virkistysaloilla sekä vähittäiskaupassa.

– Matkailun työllisyysvaikutukset ovat myös merkittävät. Matkailualan työllisten määrä kasvoi ennakkotietojen mukaan 149 000 henkilöön, mikä vastaa 5,4 prosenttia kaikista työllisistä vuonna 2024, kun vuotta aiemmin osuus oli 5,3 prosenttia, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen kertoo.

Lukuihin ei sisälly vuokratyövoimaa. Työllisistä noin puolet on ravitsemustoiminnassa, neljännes henkilöliikenteessä, noin kymmenesosa majoitustoiminnassa ja loput urheilu-, virkistys-, kulttuurialoilla sekä matkatoimistoissa.

Kotimaan matkailu on kysynnän perusta, kasvu ulkomaiden varassa

Tilastokeskuksen arvion mukaan matkailijoiden rahankäyttö oli 16,7 miljardia euroa vuonna 2025. Kysynnän rakenteessa on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos: kotimaan matkailun kasvu on hidastunut samalla kun kansainvälinen kysyntä on kääntynyt nousuun. Kansainvälisen matkailun osuus on edelleen alle pandemiaa edeltäneen huipputason, mikä kertoo merkittävästä käyttämättömästä kasvupotentiaalista. Matkailu on vientiala, jossa kulutus tapahtuu Suomessa ja arvonlisäverotulot kertyvät kotimaahan.

– Suomalaisten matkailijoiden rahankäytön osuus kokonaisrahankäytöstä laski 73 prosentista 71 prosenttiin samalla kun ulkomaisten rahankäytön osuus kasvoi 27 prosentista 29 prosenttiin. Korkeimmillaan ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö oli vuonna 2019, jolloin joka kolmas matkailueuro (34 %) tuli ulkomaisilta matkailijoilta, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi avaa.

Suomen matkailustrategian 2025–2028 tavoitteena on kasvattaa matkailijoiden kokonaisrahankäyttö 20 miljardiin euroon ja ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö 8 miljardiin euroon vuonna 2028. Samalla matkailun työllisyysvaikutusten odotetaan kasvavan 164 000 henkilöön, eli yhteensä noin 10 prosenttia 2024-2028.

Miljardin euron maakunnat – matkailun aluetaloudellinen merkitys

Matkailijoiden kokonaisrahankäyttö oli vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan suurinta Uudellamaalla, Lapissa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa kaikissa ylitettiin miljardi euroa. Uudenmaan osuus kaikesta matkailijoiden rahankäytöstä oli 46 prosenttia. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa matkailijoiden rahankäyttö on kasvanut eniten vuodesta 2019.

Suurimmat tulovirrat ulkomailta Suomeen tulevat Uudellemaalle ja Lappiin. Uudellamaalla matkailu keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle, erityisesti Helsinkiin, joka on kansainvälisesti tunnettu matkailukohde. Molemmat alueet ovat onnistuneet luomaan vahvan kansainvälisen aluebrändin. Yli puolet (52 %) Lapin matkailutulosta syntyy ulkomaisista matkailijoista ja Uudellamaallakin yli kolmasosa (35 %).

Matkailu on merkittävä osa elinkeinorakennetta Ahvenanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Savossa, jossa alan bkt-osuus oli selvästi maan keskiarvoa korkeampi.

Matkailu on merkittävä työllistäjä Ahvenanmaalla, Lapissa, Etelä-Karjalassa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, joissa matkailutyövoiman osuus ylittää maan keskiarvon tai on samalla tasolla. Eniten matkailutyöllisten määrä on kasvanut Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Matkailun kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät

Matkailu monipuolistaa alueiden elinkeinorakennetta ja tuo tuloja sekä työpaikkoja myös matkailun ulkopuolisille toimialoille kuten vähittäiskaupalle, elintarvikealalle ja rakennusalalle. Alan kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä: OECD-maissa yksi matkailueuro on tuonut keskimäärin 61 senttiä lisää muille toimialoille.

Suomen matkailuyritysten kasvun ja investointien näkökulmasta keskeistä on kysynnän vahvistaminen sekä sen nykyistä tasaisempi jakautuminen eri puolille Suomea myös ulkomaisen matkailun osalta.

Matkailu oli matkustustaseen mukaan 14 prosentin osuudellaan kolmanneksi suurin palvelujen vientierä vuonna 2025. Matkailua edellä olivat televiestintä ja tietotekniikkapalveluiden vienti sekä muut liike-elämän palvelut.

Luvut perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan kansallisen ja alueelliseen matkailutilinpitoon, joka on tehty Visit Finlandin ja Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta, sekä Tilastokeskuksen arvioon matkailukysynnän kehityksestä vuonna 2025. Matkailutilinpito kokoaa yhteen matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset kansainvälisesti vertailukelpoisessa viitekehyksessä. Valtakunnalliset tiedot on julkaistu vuosilta 2011–2024 sekä alueelliset tiedot vuosilta 2013–2015 ja 2017–2024.