Rooman salainen helmi:
Casa Museo Mario Praz
kutsuu aikamatkalle
tyhjyyden kammon keskelle

Kun Rooman suuret palatsit ja vilkkaat kadut alkavat väsyttää, Tiber-joen kupeesta löytyy täydellinen piilopaikka. Palazzo Primolin yläkerrassa sijaitseva Casa Museo Mario Praz on ainutlaatuinen kotimuseo, joka kätkee sisäänsä professori Mario Prazin elämäntyön ja yli tuhat taideaarretta.

TEKSTI JA KUVAT: Mikko Brigatjev

Perusteellisen remontin jälkeen vuonna 2024 uudelleen avautunut kymmenen huoneen huoneisto tarjoaa kiehtovan kurkistuksen keräilijän sielunelämään ja aikakauteen, jona huoneet täytettiin lattiasta kattoon asti.

Rooma on tunnettu valtavista palatseistaan ja taideaarteistaan, mutta aivan Tiber-joen kupeessa, Palazzo Primolissa, pääsee kokemaan rauhallisen kotimuseon tunnelmaa. Casa Museo Mario Praz on hurmaava asunto palatsin yläkerrassa. Tämä kymmenen huoneen huoneisto oli italialaisen kirjallisuudentutkijan, kääntäjän, kriitikon, keräilijän ja Rooman Sapienza-yliopiston professorin Mario Prazin (1896–1982) viimeinen koti vuodesta 1969 alkaen.

Praz asui ja työskenteli niin Italiassa kuin Englannissakin. Hän avioitui englantilaisen kirjallisuuden lehtorin Vivyan Leonora Eylesin kanssa vuonna 1934. Pari erosi kuitenkin jo vuonna 1947, joten avioparina he eivät koskaan asuneet tässä asunnossa.

Huoneistoon on kuitenkin rekonstruoitu myös heidän tyttärelleen Lucialle (s. 1938) omistettu kuuluisa huone.Praz oli intohimoinen sisustustaiteen tutkija, jota kiinnosti erityisesti kodin sisustuksen ja asukkaan sielunelämän välinen yhteys. Hänen nimensä yhdistetään käsitteeseen horror vacui eli tyhjyyden kammo, mikä näkyy erinomaisesti myös hänen omassa kodissaan. Kotimuseo koostuu sokkeloisista ja osin pienehköistä huoneista. Heti sisääntulon jälkeen avautuu korkea olohuone, josta kulku jatkuu kauniin värisistä huoneista toiseen.

Huoneet on kalustettu 1700-luvun ja 1800-luvun alun eurooppalaisilla huonekaluilla. Sisustus edustaa uusklassismia, empireä ja biedermeieriä.

Mario Praz keräsi monilla matkoillaan muun muassa ranskalaisia, englantilaisia, saksalaisia ja venäläisiä huonekaluja. Erityisen viehättynyt hän oli muotokuvista, joita riittää kaikilla seinillä. Jokaisessa huoneessa on runsaasti taidetta ja antiikkiesineitä, kuten akvarelleja, peilejä, italialaisia vahamuotokuvia, veistoksia, viuhkoja, kattokruunuja – ja tietenkin tutkijalle niin tärkeitä kirjoja.Praz toivoi kodistaan museokohdetta, ja hänen kuoltuaan vuonna 1982 Italian valtio lunastikin kokoelman virallisesti hänen perillisiltään neljä vuotta myöhemmin.

Alun perin kotimuseo avattiin osana Galleria Nazionale d'Arte Modernaa, ja nykyään se kuuluu Rooman valtionmuseoiden johtokunnan (Direzione Musei nazionali della città di Roma) alaisuuteen.

Praz oli asunut Palazzo Primolissa vuodesta 1969 lähtien, ja vastineeksi tästä edusta hän lahjoitti noin 15 000 niteen kirjakokoelmansa palatsia hallinnoivalle Primoli-säätiölle. Asunto avattiin museona vuonna 1995, ja perusteellisen kunnostuksen jälkeen se avautui uudelleen entistä ehompana vuonna 2024.